Moi!
Ihan ekaksi haluan toivottaa teille HYVAA JOULUA! Mika on tosi outoa, ei vielakaan meinaa kasittaa, etta se joulu todella on nyt tassa aivan kohta.
Viikko takaperin vastaanotin paketin SUOMESTA. Mun vanhemmat, ja melkeen koko sukukin oli laittanu mulle kaikkea pienta tulemaan paketillisen. Se tunne oli ihan sanoinkuvaamaton, kun sita pakettia avasin. Tuttua kasialaa korteissa, ja siina vaiheessa tunsin oikeasti kuinka kaukana kotoa ma oonkaan. Paketti oli taynna suklaata, joulujuttuja yms. Kaikkea hienoa, mika muistuttaa mua kodista, ja Suomesta ylipaataan. Ja olihan siela yhden suloisen tyton kuva mulle ja sydamen sulattava viesti... :) Suklaat alkaa olla kohta syotyna, mutta jouluksi piti malttaa vahan saastaa :) Hyva mina! (fazeria ei kylla voita mikaan maailmassa)
Nyt tassa viettelen toista vapaapaivaani, ja kuten viime kerralla vahan manailin, etta aina sataa kun mulla on vapaata! Niin nyt kavi toisin. Taalla on paistanut nyt molempina vapaina aurinko ja taalla on KUUMA. Paivan lampotilat huitelee yli 40 asteessa. Huh. Suomityton nahka koetuksella...
Mutta eilinen vapaapaiva on ollut ehdottomasti taalla oloaikani paras! Ma nimittain paasin tekemaan sen viime kerralla mainitsemani veneretken ja paasin snorklaamaan. Siis aivan mahtavaa! Eilen aamulla lahdin tuolta tyopaikaltani kysymaan, etta tehdaanko sita retkea. No, siina oli viela pienia mutkia, etta tehdaanko vai ei. Sitten mun tyokaveri soitti sinne retkipaikkaan, ja sai varmistuksen, reissu tehdaan! Eikun hakemaan pyyhe kampilta ja odottelemaan bussin tuloa. Meita oli joku 12 tyyppia talla reissulla, ja samalla kylla totesin, etta menit minne vaan, teit mita vaan niin mitaan et voi tehda ilman, etta olis aasialaisedustus mukana (anteeksi), mutta niita on mun mielesta liikaa :D Joka valissa kaikki yhteenaaneen "OOOOO"....vaikka kyse olisi vain esim. lokista. Matkaan paastiin siis suht aikasin aamulla, ja ensimmaisena oli siis vuorossa snorklaus. Vahan jannitti siina vaiheessa... Mutta se tunne, kun ensimmaisen kerran maskin peittamat kasvoni laitoin veteen ja nain sen KAIKEN...menin sanattomaksi! Kaikki ne varikkaat hienot kalat, korallit, kasvit...vau! En pysty sanoin kuvailla. Se oli jotenkin vapauttava fiilis. Myohemmin tan retken aikana uiskenneltiin myos mantojen kanssa (jotain sukua rauskuille?), seka snorklailtiin viela toisen kerran. Upea reissu, en muuta sano! Matkan aikana nahtiin myos delfiineja ja kilpikonnia uiskentelamassa! :) Jain koukkuun tuohon touhuun, pakko paasta uudestaan! Myos taalla, ja seuraavaksi ehka sitten Isolla Valliriutalla? Eiksje, Loori?
Ei mulla taman kummempaa talla kertaa, oli pakko paasta hehkuttamaan eilista paivaa, nyt kun se on viela tuoreessa muistissa! :) Ihan huippua.
Naihin "kuviin", naihin tunnelmiin. Kuullaan taas!
lauantai 22. joulukuuta 2012
maanantai 10. joulukuuta 2012
meanwhile @ Coral Bay
Heipsulihei!
Niinkuin edellisessa postauksessani kerroinkin kohteena olevan Coral Bay, niin taalla sita nyt ollaan jo neljatta viikkoa! (Sunnuntaina tulee kuukausi tanne saapumisesta) Matka tanne oli yhta tuskaa, ensin lentokoneessa (oli muuten aika epamukava matka) muutama tunti, sitten yon yli palloilua Perthin keskustassa (paasin todistamaan tappeluakin) ja kun aamu sitten koitti - niin 15 TUNNIN BUSSIMATKA oli edessa. Onneksi olin valvonut edellisyon, joten unta riitti suurimmalle osalle matkasta. Piti siina myos jossain vaiheessa kayda bussikuskilta kysymassa, etten vain ole nukkunut pysakista ohitse :D
Nyt siis olen aloittanut tyot taalla, kolme viikkoa on toita takana tassa backpackersien paikassa. Mun tyonkuvaan kuuluu siivoamista, eli huoneiden tekemista, pyykkien viemista ja vessojen puunaamista lahinna. Lisaksi teen viikossa muutamia vuoroja respassa seka tassa hostellin yhteydessa olevassa baarissa. Hienoa paasta juottamaan ihmisia humalaan, voisin sita tehda myos Suomessa! :D
Taa paikka on kylla oikeastaan aika unelma. Taa on PIENI paikka - siis oikeasti pieni!! Vajaa 200 asukasta. :D Toisinaan tan paikan pienuus arsyttaa mua, voisin teha tata samaa hommaa jossain isommassakin kylassa, mutta en valita. Mulla on toita, taalla on hienoja ihmisia ymparilla, ja tyoporukassakaan ei mitaan valittamista. Taalla on paivittain yli +30 lamminta, paasee ainakin ruskettumaan ;) Ja myos palamaan, mutta ei siita sen enempaa... Ranta on hieno (ja pieni) ja siella onkin muutamat kerrat tullu loikoiltua rankan tyopaivan jalkeen :) Tekemista taalla ei kauheasti ole, ainakaan sadepaiville (mita on nyt ollu tassa kaksi putkeen - ja syystakin, mulla on ollu vapaata!). Aurinkoisia paivia odotellessa, jotta paasisin tekemaan veneretken, milla paasisi myos snorklailemaan, sitahan en ole viela paassyt kokemaan! Ja taalta en lahde ennenkuin se on tehty, koska taalla on siihen niin loistavat mahdollisuudet :)
Asun siis tassa mun tyopaikan lahella sellasessa "kommuunissa", jossa asuu mun lisaksi 15-20 tyyppia, jotka ovat myos toissa taalla naissa eri yrityksissa. Mulla on oma pikkunen "asunto", mutta vessa/suihku ja keittio jaetaan koko porukan kesken. Vahan erilaista asumista, ja tykkaan kovin! Paikka on nimeltaan BigBrother, ensimmaisena mulle tuli vaan mieleen se tv-ohjelma, ja etta on kameroita joka paikassa ja joku oikeesti valvoo meidan tekemisia. :D Jos nain on, niin ainakin yksi juttu to do-listalta jaanee pois! Olisinhan ma seuraavaksi hakenu Suomessa BB-taloon? ;) Tietenkin.
Paivat menee niin nopeesti etten voi uskoa! Kahden viikon paasta on joulu? What. Silta se ei kylla tunnu, kun ei ole ensinnakaan ollut tarvetta ostella joululahjoja, ei ole lunta, eika taalla myoskaan joululauluja kaupoissa soi. (Viela?) Koristeluita on vahan joka puolella jo, mutta eipa se taalla hiekan keskella oikeen miltaan nayta, mun mielesta. Kun on aina viettanyt sen joulun lumen keskella, niin outoahan tama mun silmille ainakin on. Ehka se joulufiilis tasta pian tulee? Tai sitten ei...
Viime viikolla piti jo vahan siirtaa katseita tulevaan ja miettia, mihin sitten taalta suuntaan kun on tyot ohitse! Varasin sitten lennot Cairnsiin. Etta sinne olen menossa seuraavaksi, ja tama tapahtuu joskus helmikuun puolella sitten... Ei siihenkaan kauaa ole... Kovasti vaan odottelen, etta paasen jatkamaan matkaa ja paasen laittamaan turistivaihteen paalle, ettei mun tarvitse enaa stressata toista tai mistaan muustakaan. Haluan MATKUSTAA JA OLLA VAAN!
Mulla oli mielessa jotain syvallisia pohdintoja tahan, mutta enpa nyt taida alkaa niita tanne ainakaan nyt kirjoittelemaan. Meni paa sekaisin kun piti kelata niin paljon aikaa taaksepain :D Voisin toki postailla useamminkin..hehe. Mutta yks juttu. En parjais taalla ilman musiikkia! Siis kuinka hiljaista tuola mun asunnollakin olis, jos en voisi laittaa puhelimesta soimaan musiikkia... (Kaikilla nailla muilla on siis huippuvarustelut noissa asunnoissaan, on televisiot ja pyorat ja kaikki muutkin aktiviteetit... Itsellanihan on vain rinkallinen tavaraa...) Mutta siis, tassa muutama otos mun taman hetkisesta musiikkilistasta, joka pitaa mua taalla elossa enka aivan tuu mokkihoperoksi! Tassa pari biisia joihin en tuu kyllastymaan KOSKAAN.
Niinkuin edellisessa postauksessani kerroinkin kohteena olevan Coral Bay, niin taalla sita nyt ollaan jo neljatta viikkoa! (Sunnuntaina tulee kuukausi tanne saapumisesta) Matka tanne oli yhta tuskaa, ensin lentokoneessa (oli muuten aika epamukava matka) muutama tunti, sitten yon yli palloilua Perthin keskustassa (paasin todistamaan tappeluakin) ja kun aamu sitten koitti - niin 15 TUNNIN BUSSIMATKA oli edessa. Onneksi olin valvonut edellisyon, joten unta riitti suurimmalle osalle matkasta. Piti siina myos jossain vaiheessa kayda bussikuskilta kysymassa, etten vain ole nukkunut pysakista ohitse :D
Nyt siis olen aloittanut tyot taalla, kolme viikkoa on toita takana tassa backpackersien paikassa. Mun tyonkuvaan kuuluu siivoamista, eli huoneiden tekemista, pyykkien viemista ja vessojen puunaamista lahinna. Lisaksi teen viikossa muutamia vuoroja respassa seka tassa hostellin yhteydessa olevassa baarissa. Hienoa paasta juottamaan ihmisia humalaan, voisin sita tehda myos Suomessa! :D
Taa paikka on kylla oikeastaan aika unelma. Taa on PIENI paikka - siis oikeasti pieni!! Vajaa 200 asukasta. :D Toisinaan tan paikan pienuus arsyttaa mua, voisin teha tata samaa hommaa jossain isommassakin kylassa, mutta en valita. Mulla on toita, taalla on hienoja ihmisia ymparilla, ja tyoporukassakaan ei mitaan valittamista. Taalla on paivittain yli +30 lamminta, paasee ainakin ruskettumaan ;) Ja myos palamaan, mutta ei siita sen enempaa... Ranta on hieno (ja pieni) ja siella onkin muutamat kerrat tullu loikoiltua rankan tyopaivan jalkeen :) Tekemista taalla ei kauheasti ole, ainakaan sadepaiville (mita on nyt ollu tassa kaksi putkeen - ja syystakin, mulla on ollu vapaata!). Aurinkoisia paivia odotellessa, jotta paasisin tekemaan veneretken, milla paasisi myos snorklailemaan, sitahan en ole viela paassyt kokemaan! Ja taalta en lahde ennenkuin se on tehty, koska taalla on siihen niin loistavat mahdollisuudet :)
Asun siis tassa mun tyopaikan lahella sellasessa "kommuunissa", jossa asuu mun lisaksi 15-20 tyyppia, jotka ovat myos toissa taalla naissa eri yrityksissa. Mulla on oma pikkunen "asunto", mutta vessa/suihku ja keittio jaetaan koko porukan kesken. Vahan erilaista asumista, ja tykkaan kovin! Paikka on nimeltaan BigBrother, ensimmaisena mulle tuli vaan mieleen se tv-ohjelma, ja etta on kameroita joka paikassa ja joku oikeesti valvoo meidan tekemisia. :D Jos nain on, niin ainakin yksi juttu to do-listalta jaanee pois! Olisinhan ma seuraavaksi hakenu Suomessa BB-taloon? ;) Tietenkin.
Paivat menee niin nopeesti etten voi uskoa! Kahden viikon paasta on joulu? What. Silta se ei kylla tunnu, kun ei ole ensinnakaan ollut tarvetta ostella joululahjoja, ei ole lunta, eika taalla myoskaan joululauluja kaupoissa soi. (Viela?) Koristeluita on vahan joka puolella jo, mutta eipa se taalla hiekan keskella oikeen miltaan nayta, mun mielesta. Kun on aina viettanyt sen joulun lumen keskella, niin outoahan tama mun silmille ainakin on. Ehka se joulufiilis tasta pian tulee? Tai sitten ei...
Viime viikolla piti jo vahan siirtaa katseita tulevaan ja miettia, mihin sitten taalta suuntaan kun on tyot ohitse! Varasin sitten lennot Cairnsiin. Etta sinne olen menossa seuraavaksi, ja tama tapahtuu joskus helmikuun puolella sitten... Ei siihenkaan kauaa ole... Kovasti vaan odottelen, etta paasen jatkamaan matkaa ja paasen laittamaan turistivaihteen paalle, ettei mun tarvitse enaa stressata toista tai mistaan muustakaan. Haluan MATKUSTAA JA OLLA VAAN!
Mulla oli mielessa jotain syvallisia pohdintoja tahan, mutta enpa nyt taida alkaa niita tanne ainakaan nyt kirjoittelemaan. Meni paa sekaisin kun piti kelata niin paljon aikaa taaksepain :D Voisin toki postailla useamminkin..hehe. Mutta yks juttu. En parjais taalla ilman musiikkia! Siis kuinka hiljaista tuola mun asunnollakin olis, jos en voisi laittaa puhelimesta soimaan musiikkia... (Kaikilla nailla muilla on siis huippuvarustelut noissa asunnoissaan, on televisiot ja pyorat ja kaikki muutkin aktiviteetit... Itsellanihan on vain rinkallinen tavaraa...) Mutta siis, tassa muutama otos mun taman hetkisesta musiikkilistasta, joka pitaa mua taalla elossa enka aivan tuu mokkihoperoksi! Tassa pari biisia joihin en tuu kyllastymaan KOSKAAN.
Taa biisi oli jo kovin soitossa ennen mun tanne lahtoa. Toimii edelleen!
Elama on mahdollisuuksia ja tilaisuuksia taynna! Ja ma aion tarttua niista jokaiseen ;)
Ei mulla muuta, kuullaan taas!
torstai 15. marraskuuta 2012
next destination
Moi!
Tassa viettelen viimeisia hetkia Melbournessa. Istun Peter Pan's Adventure Travelin tietokoneella ja mietin miten saisin aikani kulumaan, ennenku lahen lentokentalle. Tulin sitte tanne tarinoimaan jotain todella hienoa teille. Mun lento lahtee tanaan illalla Perthiin (KOTIIN<3) ja huomenna aamulla olisi vuorossa 1200 kilometrin ja 15 tunnin bussimatka Coral Baylle. Eli toihin!
Ja mulla on hienoinen ongelma. En tieda kuinka tuun saamaan kuvia mun puhelimesta/kamerasta tanne blogiin ton mun Coral Bay-urani aikana... :( Ja mun atk-tuki Loori Isobalo vaan kortteeraa jossain ihan muualla! Terveisia vaan Laurille, olen kilpikonna ;D Facebook-ystavien ei tarvitse huolestua, kuvia saan sinne kylla - minapuhelimesta tosin :) Mutta jonkun aikaa joudutte olemaan pimennossa. Jos joku pystyy mua auttamaan niin apua todella tarvitaan! Kiitos jo etukateen :D
Mun paivat Melbournessa on oikeestaan menny vaan asioimiseen ja ihmettelemiseen. Taa yksin oleminen on hirveen tylsaa. Saa toki itse paattaa mihin sita milloinkin suuntaa, mutta kun ei ole siita suunnasta edes tietoa niin olepa siina nyt sitten... Eilen olin kovin ahkera ja kiertelin tuola vaan ympariinsa ja kattelin paikkoja ja niin - ihmettelin. Palkitsin itseni myos ekaa kertaa tan matkan aikana ja shoppailin! Viela en toki paassyt siina asiassa vauhtiin, alotin tosi alkeellisesti ja mukaan lahti vaan bikinit ja kaksi paitaa! Ehka sitten toiden loppumisen jalkeen sita rahaa alkaa palaa ja kunnolla! "Oon Suomen kuningatar, elan sun unelmaa - vain kallein mulle kelpaa" ja jotain sita rataa. ;)
Tassa justiin mietiskelin tata mun matkaa ja voi apua minka matkan oonkaan jo kulkenut! HELSINKI - LONTOO - HONG KONG - SYDNEY - PERTH - CANBERRA - GOULBURN - MELBOURNE !
Ja oon ollut reissussa yli kahdeksan viikkoa. Ens viikolla napsahtaa kahden kuukauden raja rikki. Matkaa taitettavana sen jalkeen viela viiden kuukauden verran. Ja joku kehtaa vaittaa etta aika menee nopeasti, miten niin? Yhdessa hujauksessa ma olenkin jo kotona, omilla huudeilla. Oh my.
Seuraava postaus tosiaan voisi olla niiden kuvien tayttama, todellakin toivon niin! Ja seuraavaksi postailen siis sielta Coral Baylta, luvassa ainakin tunnelmia tyosta ja muutenkin kuulumisia (ja niita kuvia ?)
Eipa mulla taman kummempaa, en viitsi tassa mitaan sen turhempaa tarinoida. Kaikki on hyvin ja odotan kovasti tyon alkamista ja etta kaikki asiat alkais taas rullaamaan :)
Toivottavasti siela ruudun toisella puolella teilla kaikilla asiat mahtavasti ja teidankin kuulumisia olisi kiva kuulla! :)
Kaikella rakkaudella, Austraalian likka Sonja
Tassa viettelen viimeisia hetkia Melbournessa. Istun Peter Pan's Adventure Travelin tietokoneella ja mietin miten saisin aikani kulumaan, ennenku lahen lentokentalle. Tulin sitte tanne tarinoimaan jotain todella hienoa teille. Mun lento lahtee tanaan illalla Perthiin (KOTIIN<3) ja huomenna aamulla olisi vuorossa 1200 kilometrin ja 15 tunnin bussimatka Coral Baylle. Eli toihin!
Ja mulla on hienoinen ongelma. En tieda kuinka tuun saamaan kuvia mun puhelimesta/kamerasta tanne blogiin ton mun Coral Bay-urani aikana... :( Ja mun atk-tuki Loori Isobalo vaan kortteeraa jossain ihan muualla! Terveisia vaan Laurille, olen kilpikonna ;D Facebook-ystavien ei tarvitse huolestua, kuvia saan sinne kylla - minapuhelimesta tosin :) Mutta jonkun aikaa joudutte olemaan pimennossa. Jos joku pystyy mua auttamaan niin apua todella tarvitaan! Kiitos jo etukateen :D
Mun paivat Melbournessa on oikeestaan menny vaan asioimiseen ja ihmettelemiseen. Taa yksin oleminen on hirveen tylsaa. Saa toki itse paattaa mihin sita milloinkin suuntaa, mutta kun ei ole siita suunnasta edes tietoa niin olepa siina nyt sitten... Eilen olin kovin ahkera ja kiertelin tuola vaan ympariinsa ja kattelin paikkoja ja niin - ihmettelin. Palkitsin itseni myos ekaa kertaa tan matkan aikana ja shoppailin! Viela en toki paassyt siina asiassa vauhtiin, alotin tosi alkeellisesti ja mukaan lahti vaan bikinit ja kaksi paitaa! Ehka sitten toiden loppumisen jalkeen sita rahaa alkaa palaa ja kunnolla! "Oon Suomen kuningatar, elan sun unelmaa - vain kallein mulle kelpaa" ja jotain sita rataa. ;)
Tassa justiin mietiskelin tata mun matkaa ja voi apua minka matkan oonkaan jo kulkenut! HELSINKI - LONTOO - HONG KONG - SYDNEY - PERTH - CANBERRA - GOULBURN - MELBOURNE !
Ja oon ollut reissussa yli kahdeksan viikkoa. Ens viikolla napsahtaa kahden kuukauden raja rikki. Matkaa taitettavana sen jalkeen viela viiden kuukauden verran. Ja joku kehtaa vaittaa etta aika menee nopeasti, miten niin? Yhdessa hujauksessa ma olenkin jo kotona, omilla huudeilla. Oh my.
Seuraava postaus tosiaan voisi olla niiden kuvien tayttama, todellakin toivon niin! Ja seuraavaksi postailen siis sielta Coral Baylta, luvassa ainakin tunnelmia tyosta ja muutenkin kuulumisia (ja niita kuvia ?)
Eipa mulla taman kummempaa, en viitsi tassa mitaan sen turhempaa tarinoida. Kaikki on hyvin ja odotan kovasti tyon alkamista ja etta kaikki asiat alkais taas rullaamaan :)
Toivottavasti siela ruudun toisella puolella teilla kaikilla asiat mahtavasti ja teidankin kuulumisia olisi kiva kuulla! :)
Kaikella rakkaudella, Austraalian likka Sonja
maanantai 12. marraskuuta 2012
It is time for Melbourne
Well hello there!
Taalla sita ollaan, nimittain Melbournessa. Ihan ensiksi isot pahoittelut, etten ole postannut aikoihin, aika taalla menee oikeesti niin nopeesti etten voi kasittaa tata ollenkaan. Ja toiset pahoittelut ettei nyt ole luvassa kuvia ollenkaan, mutta seuraavaksi vuorossa onkin kuvapostaus, I hope so..
Mun aika Perthissa sai aika akkinaisen paatoksen, koska sain tyopaikan. Varasin lennon Canberraan, paikka johon menin toihin, sijaitsi Goulburnissa. Mun urani siela kuitenkin loppui lyhyeen heti kahden paivan jalkeen, koska se paikka oli painajainen...
En halua selostaa siita enempaa, koska nousee kylmat vareet kun ajattelinkin koko paikkaa.
Mutta sitten iloisempiin asioihin! Oon Melbournessa nyt ja mun matka jatkuu torstaina kohti Perthia...taas, hehe! Mutta siela olen vaan muutamia tunteja, nousen bussiin ja matkani jatkuu pohjoiseen, paikkaan nimelta Coral Bay! Sain sielta uuden tyopaikan ja olen niin innoissani etten ikina! Mun tyonkuvaan kuuluu siivousta, baarihommaa ja vuoroja myos respassa :) En voisi olla onnellisempi.
Ehka siksi oonkin nain iloinen tasta mun uudesta tyosta, koska se sijaitsee Western Australiassa. Aika Perthissa oli niin mahtavaa, siita tuli mulle kuin koti, ja kaipaan sinne. Ja nyt paasen takaisin! (rahaahan tassa taas menee, mutta paasen nyt tienaamaan taas) Lansi-Australia on niin KAUNIS! Voi etta kun en pysty nyt lisaamaan kuvia, siela on aivan MAHTAVAT MAISEMAT. Kaikki on jotenkin niin "koskematonta" siela... Laurin blogista paasee kurkkaamaan kuvia meidan Western Australia tourilta, joka tehtiin Perthissa ollessamme. Edelleen harmittaa, etten ite voi naita kuvia lisata....murr
Mutta siis tuo WA tour kesti 4 paivaa ja oli todellakin hintansa arvoinen! Paastiin nakemaan niin paljon asioita, tekemaan niin paljon uusia juttuja siela, mita en varmaan enaa ikina paase tekemaan. Ihan esimerkiksi sain pitaa kenguruvauvaa sylissa :') Kaikki te, jotka joskus Australiaan paadytte syysta tai toisesta, voin suositella ja suosittelen etta menkaa lanteen! En oo itarannikkoa viela nahnyt, mutta musta tuntuu etta ei voi vetaa vertoja lannelle. Lansi on kokemisen arvoinen, niin kuin varmasti moni muukin asia taalla, mutta oon edelleen niin haltioissani niista maisemista ja kaikista kokemuksista mita siella sain. Oon kuin uusi ihminen, vaikka vastoinkaymisia tassa viikon sisalla onkin tapahtunut.. Mutta mika ei tapa niin vahvistaa?
Mulla on siis aikaa taalla Melbournessa viela kolme paivaa. Ja ensiksi mun pitaa asioida aivan valtavasti, etta voin rennoin mielin lahtea jatkamaan matkaani sitten. Taas saan varata lennot, hankkia bussilippu, kayda verotoimistossa ja suorittaa viela alkoholilupakin. Apua, ja naa on just niita asioita mita vihaan kaikista eniten... Haluisin vaan hengailla :) Mutta enkohan ma sitakin ehdi tehda viela tan matkan aikana... On vaan niin outoa olla yksin, kai tahan tottuu... Mutta tsemppia Laurille kovasti :) Tapaamme jalleen, ensi vuoden puolella perhaps...
Ehka lopettelen talta eraa, on sen verran tylsa vaan kirjoitella ja teidan lukea tata kun ei niita kuvia ole... :( Pahoittelenpahoittelen...
Kuulumisiin taas!!
Taalla sita ollaan, nimittain Melbournessa. Ihan ensiksi isot pahoittelut, etten ole postannut aikoihin, aika taalla menee oikeesti niin nopeesti etten voi kasittaa tata ollenkaan. Ja toiset pahoittelut ettei nyt ole luvassa kuvia ollenkaan, mutta seuraavaksi vuorossa onkin kuvapostaus, I hope so..
Mun aika Perthissa sai aika akkinaisen paatoksen, koska sain tyopaikan. Varasin lennon Canberraan, paikka johon menin toihin, sijaitsi Goulburnissa. Mun urani siela kuitenkin loppui lyhyeen heti kahden paivan jalkeen, koska se paikka oli painajainen...
En halua selostaa siita enempaa, koska nousee kylmat vareet kun ajattelinkin koko paikkaa.
Mutta sitten iloisempiin asioihin! Oon Melbournessa nyt ja mun matka jatkuu torstaina kohti Perthia...taas, hehe! Mutta siela olen vaan muutamia tunteja, nousen bussiin ja matkani jatkuu pohjoiseen, paikkaan nimelta Coral Bay! Sain sielta uuden tyopaikan ja olen niin innoissani etten ikina! Mun tyonkuvaan kuuluu siivousta, baarihommaa ja vuoroja myos respassa :) En voisi olla onnellisempi.
Ehka siksi oonkin nain iloinen tasta mun uudesta tyosta, koska se sijaitsee Western Australiassa. Aika Perthissa oli niin mahtavaa, siita tuli mulle kuin koti, ja kaipaan sinne. Ja nyt paasen takaisin! (rahaahan tassa taas menee, mutta paasen nyt tienaamaan taas) Lansi-Australia on niin KAUNIS! Voi etta kun en pysty nyt lisaamaan kuvia, siela on aivan MAHTAVAT MAISEMAT. Kaikki on jotenkin niin "koskematonta" siela... Laurin blogista paasee kurkkaamaan kuvia meidan Western Australia tourilta, joka tehtiin Perthissa ollessamme. Edelleen harmittaa, etten ite voi naita kuvia lisata....murr
Mutta siis tuo WA tour kesti 4 paivaa ja oli todellakin hintansa arvoinen! Paastiin nakemaan niin paljon asioita, tekemaan niin paljon uusia juttuja siela, mita en varmaan enaa ikina paase tekemaan. Ihan esimerkiksi sain pitaa kenguruvauvaa sylissa :') Kaikki te, jotka joskus Australiaan paadytte syysta tai toisesta, voin suositella ja suosittelen etta menkaa lanteen! En oo itarannikkoa viela nahnyt, mutta musta tuntuu etta ei voi vetaa vertoja lannelle. Lansi on kokemisen arvoinen, niin kuin varmasti moni muukin asia taalla, mutta oon edelleen niin haltioissani niista maisemista ja kaikista kokemuksista mita siella sain. Oon kuin uusi ihminen, vaikka vastoinkaymisia tassa viikon sisalla onkin tapahtunut.. Mutta mika ei tapa niin vahvistaa?
Mulla on siis aikaa taalla Melbournessa viela kolme paivaa. Ja ensiksi mun pitaa asioida aivan valtavasti, etta voin rennoin mielin lahtea jatkamaan matkaani sitten. Taas saan varata lennot, hankkia bussilippu, kayda verotoimistossa ja suorittaa viela alkoholilupakin. Apua, ja naa on just niita asioita mita vihaan kaikista eniten... Haluisin vaan hengailla :) Mutta enkohan ma sitakin ehdi tehda viela tan matkan aikana... On vaan niin outoa olla yksin, kai tahan tottuu... Mutta tsemppia Laurille kovasti :) Tapaamme jalleen, ensi vuoden puolella perhaps...
Ehka lopettelen talta eraa, on sen verran tylsa vaan kirjoitella ja teidan lukea tata kun ei niita kuvia ole... :( Pahoittelenpahoittelen...
Kuulumisiin taas!!
maanantai 15. lokakuuta 2012
something to tell
Heipähei! Piiiitkästä aikaa... Eli elossa ollaan :D Sain vihdoin aikaseks tulla tänne blogin puolellekin kirjoittelemaan teille.
Ihan ekaksi annan mun tän hetkiset koordinaatit, eli Perthissä ollaan! Länsi-Australia tuli oikeestaan vähän lyhyellä varotusajalla suunnaksi, Sydneyssä ei oikeen ollut mitään meille tarjolla, niin napattiin lisävahvistuksia Perniön pojasta ja päätettiin lähteä tänne. Enimmäkseen töiden perässä ja halvempien hintojen..
Mutta palataan ajassa hieman taakse päin eli siihen päivään kun koskin surffilautaan ensimmäistä kertaa elämässäni... Aluksi olin sitä mieltä, että en aio surffata metriäkään, koska meille annettiin ajomatkalla rannalle heti luulot pois-lista, kerrottiin mahdollisista vaaroista siis. Olihan sielä kohta jossa varoitettiin haista ja oli myös mahdollista kuolla sillä reissulla. Niin ei onneksi käynyt, oletettavasti :D
Ihan ekaksi annan mun tän hetkiset koordinaatit, eli Perthissä ollaan! Länsi-Australia tuli oikeestaan vähän lyhyellä varotusajalla suunnaksi, Sydneyssä ei oikeen ollut mitään meille tarjolla, niin napattiin lisävahvistuksia Perniön pojasta ja päätettiin lähteä tänne. Enimmäkseen töiden perässä ja halvempien hintojen..
Mutta palataan ajassa hieman taakse päin eli siihen päivään kun koskin surffilautaan ensimmäistä kertaa elämässäni... Aluksi olin sitä mieltä, että en aio surffata metriäkään, koska meille annettiin ajomatkalla rannalle heti luulot pois-lista, kerrottiin mahdollisista vaaroista siis. Olihan sielä kohta jossa varoitettiin haista ja oli myös mahdollista kuolla sillä reissulla. Niin ei onneksi käynyt, oletettavasti :D
Meidän surffimaisemat
Surffirannalle ajomatka kesti n. tunnin. Ekaksi meille kerrottiin tiettyjä juttuja laudasta ja sen kanssa vedessä olemisesta. Sen jälkeen vaan märkäpuku päälle ja veteen! Jaiks. Se tunne kun ekan kerran pääset seisomaan sen laudan päälle siinä aallonharjalla, on sanoin kuvaamaton! Miten voi olla mahdollista, että tällänen kömpelys kuten minä, pääsee seisomaan siinä laudan päällä? Ja pysyy vielä pystyssä useita metrejä... Tää toki onnistu koko päivän aikana ehkä n. 5 kertaa, mutta oli aivan älyttömän hauska päivä! Yks hauskimmista ever. Jos joku antais mulle ylimäärästä rahaa niin tietäisin todellakin mihin käyttäisin ne rahat... Haha.
Sydneyssä vierailtiin myös kuuluisalla Bondi Beachillä! Oli sitte pikkusen isompi ranta ja vähän enemmän porukkaa liikenteessä, eikä ranta ollut vielä edes läheskään täynnä... Ja sielä oli vähän turhan isot aallot surffaamiseen, ainakin tälle mun ammattitaidolle ;)
Tänne Perthiin saavuttiin siis reilu viikko sitten perjantaina. Sillon aamulla varattiin lennot ja lähdettiin matkaan. Sinä viikonloppuna oli jotain tosi pahasti vialla koska täällä oli KAIKKI hostellit varattuja koko viikonlopun yli. Saatiin kuin saatiinkin perjantaille yöpaikka, mutta seuraava ongelma olikin se lauantai sitten... Ei mistään yöpaikkaa :D Päätettiin sitten tsempata ja valvoa koko yö kadulla.
Ja niin me sitten istahdettiin yhdelle penkille ja vaan odoteltiin aamun tuloa. Saatiin kuitenki muutaman tunnin jälkeen huomata, että kuinka vieraanvaraisia nää aussit onkaan. Ihan sattumalta meidän ohitse kävelee tyyppi, joka on ollut juuri Suomessa vierailulla ja huutaa meille "moimoi!", tää kaverihan meni ihan sekasin kun vastattiin takasin että moimoivaan... Päästiin tän tyypin luokse sitten yöksi sohvalle, sillä ehdolla että kirjoitetaan sen rakastetulle Suomeen kirje ;) Suomeksi siis tietenkin. Se oli aika erikoinen yö, ja seikkailu. Mutta tällästähän tän matkaamisen pitää ollakin? Yllättäviä käänteitä :D
Aika täällä Perthissä on mennyt lähinnä töitä etsiessä ja ihan no "perus arkea". Pyykkiä pesty ja kaupassa käyty :D Eilen meille sattu aika hauskasti, kun törmättiin sattumalta kaupassa mieheen, jonka vaimo on suomalainen. Siinä meidän jutellessa käy ilmi tää meidän työtilanne ja hetki siitä mun kädessä on tämän miehen käyntikortti ja tieto siitä, että hän etsii työntekijöitä firmaansa. Laitettiin tälle miehelle sähköpostia, pienet esittelyt meistä jne ja nyt vaan odotellaan, tuleeko vastausta. Siitä varmaan postailen sitten seuraavan kerran, että tuleeko niitä töitä vai ei... Ei tänne oikeen erikoista, kesä tekee kovasti tuloaan ja mulla on ehkä vähä liiankin komeet rusketusrajat tullut jo shortseista ja tennareista. Perus turisti. Enpä viitti kauheesti tässä nyt enempiä lässytellä kun ei oikeen oo mitään kerrottavaa. Ainiin! Suunnitelmissa on mennä käymään tässä lähipäivinä Fremantlessa, sellanen pieni satamapaikka n. 20 min päässä tästä kaupungista. Sieltä ehkä kuvia seuraavalla kerralla, ellei niitä töitä ehdi ensiksi tulla. Välillä siihen on liian vähän motivaatiota, on vielä välillä vähä sellanen hengailufiilis. (:D) Mutta pidemmittä puheitta, loppuun kuvaoksennus ajasta Perthissä.
Kuulumisiin toverit!
tiistai 2. lokakuuta 2012
damn hot
Hello mates! Nyt onkin maisemat taas vaihtuneet, mutta ennen kuin kerron niistä enempää, palataan ajassa hieman taakse päin ja muistellaan aikaa Honkkarissa... Toki vaan kuvien kautta :) Nauttikaa!
Tänne kengurumaahan (toki ei olla vielä yhtäkään kengurua nähty) saavuttiin siis maanantaiaamuna paikallista aikaa. Sen jälkeen olikin jännityksen aiheena, että päästäänkö kummatki rajan yli... Siihen asti piti odottaa, että kotiinkaan uskalsi laittaa mitään viestiä perille pääsystä. :D Kuitenkin päästiin todella "helpolla" tänne, ilman sen suurempia kyselyitä. Kotiväki; en ole näkymässä Australian rajalla -ohjelmassa...Hehe
Eilen päivä menikin oikeestaan siihen, että yritettiin molemmat pysyä vaan hereillä, koska lennolla kumpikaan ei ollut oikeen nukkunut.. Kahvia siis naamariin. Tää meidän eka hostelli on nimeltään Wake up! Ja tää on todella viihtyisä paikka, täällä on todella paljon ihmisiä. Ja eniten on kyllä saksalaisia, brittejä ja ruotsalaisia... Mun huoneessa on 5 ihmistä mun lisäksi ja ne kaikki on brittejä. Minä yksin suomalaisena niiden joukossa, mutta hyvin mä pärjään.
Tuleepahan ainakin englantia puhuttua, kun millään muulla kielellä ei pärjää. Mitä nyt välillä höpötellään suomeksi kaikkea ja nauretaan aivan vääränä... Monet varmaa pitää meitä täysin idiootteina..
Meillä on kyllä ihan järkyttävästi hommaa ton Working Holidayn suhteen... Eilen piti aktivoida oma puhelinnumero puhelimitse. Oli hienoo esim. sönkätä englanniksi sille robotille ja sitte tavata oma nimensä sinne... Mut siitäkin selvittiin ja nyt mulla on aussinumero, niin työnantajat saa muhun yhteyden ;) Ja eilen tehtiin myös netin kautta Tax File Number -hakemus. Tänään mentiin pankkiin avaamaan meille tilit (äiti ja isä, haluatte sen varmaan lahjoituksia varten?) sekä Medicare -kortit tilaamaan. Vielä pitäis käydä jossain paikassa, missä ilmottaudutaan työnhakijaksi ja tehdään CV:t sun muut. Se on tiedossa torstaina. Eli "kiirettä" pukkaa..
Tänään oltiin asiointien ja syömisen jälkeen oopperatalolla ja kierreltiin siinä vieressä sijaitsevalla Royal Potanic Gardenissa.. Oli hienoa vaan kävellä ympäriinsä ja täällä noi välimatkat ei tunnu oikeen missään. Mukava kävellä ja kattella ympärille. Ja muutenki tää kaupunki on tosi rauhallinen ja viihtyisä. Sellanen rento. Honkkarista ehkä puuttu sellanen tietty rentous. Sen takia tykkään kyllä tästä Sydneystä enemmän. Ties mitä kaikkea vielä Australiasta mulle paljastuu... No ainakin se jo tähän mennessä on paljastunut, että halpaa täällä ei ole. Ei oo samaa hintaluokkaa kun Honkkarissa. Suurin piirtein yks AUD on yks euro. Ei nyt tarkkaan noin, mutta aikalailla kyllä.
Loppuun vielä muutama kuva tuolta gardenista missä oltiin kiertelemässä ja matkalta hostellille
Ja tää kuva on eilisillalta: saatiin drinkkiliput side baariin, joka on täs hostellin yhteydessä. Siellä juotiin paikallista olutta ja oli sitte muuten HYVÄÄ! Tänään joutu varmaan uudestaan mennä ;)
Tässä taas pieni palanen mun kuulumisia! Paljon olis kerrottavaa, mutta musta vaan tuntuu, etten saa sitä kaikkea sanoiksi. On tää niin mukavaa ja oon onnellinen :) Palaillaan taas! Mukavaa päivää kaikille, täällähän on ilta jo... :)
Se siis Honkkarista. Mukavat neljä päivää sielä vietettiin, ja kaikkea uutta ja erilaista nähtiin. Ruoka oli hyvää, tietenki... Minä ruokaihmisenä tiedän! :D Viimesenä päivänä/iltana oltiin siis Victoria Peakissa, eli siis noustiin sellaselle vuorelle katteleen Hong Kongia yläilmoista. Sinne matkattiin sellasella junalla (peak tram) pientä raidetta pitkin ja se pysähty kahdesti justiinsa ylämäkeen ja siinä kävi jo mielessä, että nytkö se loppu tuli. :D Sen verran voin sanoa, että jos joskus Hong Kongiin eksyy niin ehdottomasti kannattaa mennä! Hurjan hienot maisemat ja Peak Towerissa paljon ruokapaikkoja, turistikamaa jne. Sitä turistikamaa, mitä Honkkarista kaivattiin muuten. Joutu tollaselle vuoriretkelle lähtemään, että löysi koko reissun ensimmäiset postikortit, what?! Mutta Honkkari jäi siis taakse ja seuraavaksi siirrytäänkin ajassa eteenpäin, 7 tunnin aikaerolla Suomeen... Eli pidemmittä puheitta seuraavaksi Sydney...
Tänne kengurumaahan (toki ei olla vielä yhtäkään kengurua nähty) saavuttiin siis maanantaiaamuna paikallista aikaa. Sen jälkeen olikin jännityksen aiheena, että päästäänkö kummatki rajan yli... Siihen asti piti odottaa, että kotiinkaan uskalsi laittaa mitään viestiä perille pääsystä. :D Kuitenkin päästiin todella "helpolla" tänne, ilman sen suurempia kyselyitä. Kotiväki; en ole näkymässä Australian rajalla -ohjelmassa...Hehe
Eilen päivä menikin oikeestaan siihen, että yritettiin molemmat pysyä vaan hereillä, koska lennolla kumpikaan ei ollut oikeen nukkunut.. Kahvia siis naamariin. Tää meidän eka hostelli on nimeltään Wake up! Ja tää on todella viihtyisä paikka, täällä on todella paljon ihmisiä. Ja eniten on kyllä saksalaisia, brittejä ja ruotsalaisia... Mun huoneessa on 5 ihmistä mun lisäksi ja ne kaikki on brittejä. Minä yksin suomalaisena niiden joukossa, mutta hyvin mä pärjään.
Tuleepahan ainakin englantia puhuttua, kun millään muulla kielellä ei pärjää. Mitä nyt välillä höpötellään suomeksi kaikkea ja nauretaan aivan vääränä... Monet varmaa pitää meitä täysin idiootteina..
Meillä on kyllä ihan järkyttävästi hommaa ton Working Holidayn suhteen... Eilen piti aktivoida oma puhelinnumero puhelimitse. Oli hienoo esim. sönkätä englanniksi sille robotille ja sitte tavata oma nimensä sinne... Mut siitäkin selvittiin ja nyt mulla on aussinumero, niin työnantajat saa muhun yhteyden ;) Ja eilen tehtiin myös netin kautta Tax File Number -hakemus. Tänään mentiin pankkiin avaamaan meille tilit (äiti ja isä, haluatte sen varmaan lahjoituksia varten?) sekä Medicare -kortit tilaamaan. Vielä pitäis käydä jossain paikassa, missä ilmottaudutaan työnhakijaksi ja tehdään CV:t sun muut. Se on tiedossa torstaina. Eli "kiirettä" pukkaa..
Tänään oltiin asiointien ja syömisen jälkeen oopperatalolla ja kierreltiin siinä vieressä sijaitsevalla Royal Potanic Gardenissa.. Oli hienoa vaan kävellä ympäriinsä ja täällä noi välimatkat ei tunnu oikeen missään. Mukava kävellä ja kattella ympärille. Ja muutenki tää kaupunki on tosi rauhallinen ja viihtyisä. Sellanen rento. Honkkarista ehkä puuttu sellanen tietty rentous. Sen takia tykkään kyllä tästä Sydneystä enemmän. Ties mitä kaikkea vielä Australiasta mulle paljastuu... No ainakin se jo tähän mennessä on paljastunut, että halpaa täällä ei ole. Ei oo samaa hintaluokkaa kun Honkkarissa. Suurin piirtein yks AUD on yks euro. Ei nyt tarkkaan noin, mutta aikalailla kyllä.
Loppuun vielä muutama kuva tuolta gardenista missä oltiin kiertelemässä ja matkalta hostellille
Ja tää kuva on eilisillalta: saatiin drinkkiliput side baariin, joka on täs hostellin yhteydessä. Siellä juotiin paikallista olutta ja oli sitte muuten HYVÄÄ! Tänään joutu varmaan uudestaan mennä ;)
Tässä taas pieni palanen mun kuulumisia! Paljon olis kerrottavaa, mutta musta vaan tuntuu, etten saa sitä kaikkea sanoiksi. On tää niin mukavaa ja oon onnellinen :) Palaillaan taas! Mukavaa päivää kaikille, täällähän on ilta jo... :)
torstai 27. syyskuuta 2012
finally
I'm here!! WOOHOOO!
Aivan aluksi haluan kiittää kaikkia teitä, jotka osallistuitte mun läksiäisviikonlopun viettoon, mulla oli aivan superhauskaa! Ensinnäkin mun rakas serkkuni Julia saapuu Roomasta meidän ovien taakse hailelu kainalossa, vaikka kauan aikaa sitten mulle kertoi ettei mun läksiäisiin pääse...kieroliero! Julialla oli siskonsa mukana, joka myös ollut tässä juonessa mukana! Hienoja serkkuja mulla ;) Tässä kuvia läksiäisviikonlopulta:
Mutta nyt asiaan. TÄÄLLÄ MÄ OON! Hong Kongissa, kääk! En voi vaan uskoa tätä todeksi, että täällä mä seikkailen, mua päätä lyhyempien ihmisten seassa. Ei me Laurin kanssa onneksi erotuta yhtään joukosta. :D Meidän hotelli on siis paikassa nimeltä Tsim Sha Tsui (tosi vammanen lausua) ja tää on sellasta aluetta, missä nää ihmiset yrittää johtaa sua harhaan toiseen, eli niiden omaan hotelliin/hostelliin, vaikka sulla oliskin jo huone varattuna muualta? Ei me paljoa olla täällä vietetty aikaa, koska täällä on tosi ahdistavaa liikkua, kun nää mieshenkilöt on heti kimpussa ja kaupittelee hotellihuoneita sekä "copy-rolexeja".. Heti kun pääsee vähäkin lähemmäs satamaa niin saa olla rauhassa, jes.
Eilen illalla käytiin vähän katselemassa paikkoja, kunhan oltiin päästy tänne hotellihuoneeseen. (Pakko sanoa tähän väliin, että tää hotellihuone on ehkä n. 5 neliötä, joudut käydä suihkussa vessanpöntön ääressä ja täällä ei oo PEILIÄ :D Mutta kokemuksena tääkin otetaan... Aika erikoooosta vaan!) Oltiin siis tuossa satamassa eilen istuskelemassa Starbucksissa ja ihailtiin miltä oikea Hong Kong näyttääkään, sillä tää alue missä ollaan, ei varsinaista Honkkaria oo...
Tollaset maisemat avautuu siis satamasta "oikeaan" Hong Kongiin.. Kyllä oli maalaistytöllä ihmettelemistä kuinka noi rakennukset voi olla niin isoja! XD Jaiks.
Tänään sitten lähdettiikin seikkailemaan ITSE Honkkariin... Päämäärä oli Hong Kong Park, ja sinne lähettiin sitte suunnistamaan metrolla. Metromatka maksoi yheltä sen 9dollaria/per suunta, eli n. 1 euron? :D Friikkiä. Täällä siis muutenki menee ihan sekasin, että onko kallista vai halpaa, kun automaattisesti miettii se suoraan euroina, vaikkei se ihan niin mee... :D Maalaisjuntti mikä maalaisjuntti.
Hong Kong Parkiin kun päästiin, niin oltiin molemmat ihan hiestä märkinä, vaikkei oltu kun vasta matkustettu metrolla paikasta A paikkaan B. Täällä on niin KUUMA. Sellanen olo niinku olisit uimahallissa :D Kaikki vaatteet tarttuu kiinni ihoon. Ja sitte sielä puistossa vielä käveltiin ja käveltiin, sanoinki Laurille, että jos mä nyt en saa sydänkohtausta niin en sitten ikinä. Hong Kong Park oli kyllä kiva paikka, oikeen viihtyisä, mutta ympärillä olevat jättiläisrakennukset vei kyllä mun huomion täysin... Hehe.
Aivan aluksi haluan kiittää kaikkia teitä, jotka osallistuitte mun läksiäisviikonlopun viettoon, mulla oli aivan superhauskaa! Ensinnäkin mun rakas serkkuni Julia saapuu Roomasta meidän ovien taakse hailelu kainalossa, vaikka kauan aikaa sitten mulle kertoi ettei mun läksiäisiin pääse...kieroliero! Julialla oli siskonsa mukana, joka myös ollut tässä juonessa mukana! Hienoja serkkuja mulla ;) Tässä kuvia läksiäisviikonlopulta:
Mutta nyt asiaan. TÄÄLLÄ MÄ OON! Hong Kongissa, kääk! En voi vaan uskoa tätä todeksi, että täällä mä seikkailen, mua päätä lyhyempien ihmisten seassa. Ei me Laurin kanssa onneksi erotuta yhtään joukosta. :D Meidän hotelli on siis paikassa nimeltä Tsim Sha Tsui (tosi vammanen lausua) ja tää on sellasta aluetta, missä nää ihmiset yrittää johtaa sua harhaan toiseen, eli niiden omaan hotelliin/hostelliin, vaikka sulla oliskin jo huone varattuna muualta? Ei me paljoa olla täällä vietetty aikaa, koska täällä on tosi ahdistavaa liikkua, kun nää mieshenkilöt on heti kimpussa ja kaupittelee hotellihuoneita sekä "copy-rolexeja".. Heti kun pääsee vähäkin lähemmäs satamaa niin saa olla rauhassa, jes.
Eilen illalla käytiin vähän katselemassa paikkoja, kunhan oltiin päästy tänne hotellihuoneeseen. (Pakko sanoa tähän väliin, että tää hotellihuone on ehkä n. 5 neliötä, joudut käydä suihkussa vessanpöntön ääressä ja täällä ei oo PEILIÄ :D Mutta kokemuksena tääkin otetaan... Aika erikoooosta vaan!) Oltiin siis tuossa satamassa eilen istuskelemassa Starbucksissa ja ihailtiin miltä oikea Hong Kong näyttääkään, sillä tää alue missä ollaan, ei varsinaista Honkkaria oo...
Tänään sitten lähdettiikin seikkailemaan ITSE Honkkariin... Päämäärä oli Hong Kong Park, ja sinne lähettiin sitte suunnistamaan metrolla. Metromatka maksoi yheltä sen 9dollaria/per suunta, eli n. 1 euron? :D Friikkiä. Täällä siis muutenki menee ihan sekasin, että onko kallista vai halpaa, kun automaattisesti miettii se suoraan euroina, vaikkei se ihan niin mee... :D Maalaisjuntti mikä maalaisjuntti.
Hong Kong Parkiin kun päästiin, niin oltiin molemmat ihan hiestä märkinä, vaikkei oltu kun vasta matkustettu metrolla paikasta A paikkaan B. Täällä on niin KUUMA. Sellanen olo niinku olisit uimahallissa :D Kaikki vaatteet tarttuu kiinni ihoon. Ja sitte sielä puistossa vielä käveltiin ja käveltiin, sanoinki Laurille, että jos mä nyt en saa sydänkohtausta niin en sitten ikinä. Hong Kong Park oli kyllä kiva paikka, oikeen viihtyisä, mutta ympärillä olevat jättiläisrakennukset vei kyllä mun huomion täysin... Hehe.
Siinä vähän kuvasaldoa siitä millasis ympyröis mä tällä hetkellä oon! Aika hienoohan tää on ja vielä ei oo tullu sellasta, että "apua mitä mä oon tehny, miks lähdin", vaan oon aika innoissani ja matkahan on vasta alussa. Yks mihin oon/ollaan kiinnitetty huomiota on se, että nää ihmiset täällä vaikuttaa aika kireiltä ja konservatiivisilta, tai että täällä ei oo sellasta rentoo paikkaa mihin mennä syömään, kaikki täällä sellasia missä seisoo hyvä ettei vartija ovella nappi korvassa. :D Mutta huomiseksi löydettiin jo ruokapaikka mihin mennään nauttimaan paikallisesta ruuasta = nuuudeleista; iskän lemppareita ;)
Nyt taitaa olla aika lopetella, täällä alkaa kello olla taas vaikka mitä ja huomenna suunniteltiin heräävämme aikasemmin kun tänään. Alkaa olla toi jetlag selätetty kun viime yönä tuli nukuttua 14 tuntia tuosta noin vaan :D Ei lentokoneessa nukkuminen oo oikeen mun juttu! Mutta palaillaan ja seuraavan kerran saatte varmaan postausta Ausseista?! En lupaa mitään, nauttikaa kuvista ja kertoilkaa teidän kuulumisia? :) Miten suomi?
Ei mulla muuta, jäi varmaan 100 asiaa sanomatta ja kertomatta, mutta ei tähän millään ehdi kaikkea kertoa! Mutta näkemiin, päästän Laurin dataamaan! Heipsan :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)